Suomi on naiselle hyvä

Kokopäiväinen työ on Suomessa selvästi tavallisempaa kuin OECD-maissa keskimäärin. Erityisesti suomalaiset naiset loistavat tilastoissa: heistä suurempi osuus on kokopäiväsessä työssä kuin OECD-maiden miehistä keskimäärin.

Tiedot ilmenevät Taloudellisen yhteistyön järjestön OECD:n tiistaina julkistamasta koulutusvertailusta, jossa tarkastellaan erityisesti koulutustason ja työllisyyden suhdetta.

Työllisyys OECD-maissa on yleisesti sitä parempi, mitä korkeampi koulutus ihmisellä on. Myös kokopäiväinen työ on sitä yleisempi, mitä enemmän koulutusta on hankkinut.

Raportissa ovat mukana 34 OECD:n jäsenmaata sekä Argentiina, Brasilia, Kiina, Intia, Indodesia, Venäjä, Saudi-Arabia ja Etelä-Afrikka.

OECD kiittelee Suomea myös siitä, että talouslamasta huolimatta maan hallitus on sijoittanut varoja tuntuvasti koulutukseen. Suomi on järjestön mukaan yhä myös yksi parhaiten koulutetuista kansakunnista, vaikka monet maat ovat kirimässä ohi.

Aikuisista 84 prosentilla on meillä vähintään lukiota tai ammattikoulua vastaava toisen asteen tutkinto, kun OECD-maiden keskiarvo on 75 prosenttia.

Korkeakoulututkinto Suomessa on 39 prosentilla 25–64-vuotiaista, kun OECD-maiden keskiarvo on 32.

Suomi kuuluu kuitenkin Yhdysvaltojen ja Saksan kanssa maihin, joissa korkeakoulutettujen osuus nuoremmasta väestöstä eli 25–34-vuotiaista ei enää juuri nouse.

Sen sijaan esimerkiksi Etelä-Koreassa nuorten koulutustaso kohoaa kohisten.

"Etelä-Koreassa on viimeisten vuosien aikana panostettu vahvasti korkeakoulutukseen, ja se näkyy nuorten ikäluokkien koulutustasossa", selvittää opetusneuvos Matti Kyrö Opetushallituksesta.

Suomi onkin OECD-maiden joukossa vasta sijalla 19, kun mittarina on korkeakoulutettujen osuus 25–34-vuotiaista. Edellä ovat muiden muassa Japani, Irlanti, Norja ja Ruotsi.

Yli 400-sivuinen raportti Education at a Glance 2103 (EAG) julkaistiin nyt poikkeuksellisesti jo alkukesästä, vaikka yleensä tämä koulutusmittareitten raamattu on ilmestynyt vasta syksyllä.

Syynä on se, että syksyllä on luvassa tuloksia muista tutkimuksista, kuten aikuisten taitoja mittaavasta vertailusta ja tunnetusta koululaisten osaamistutkimuksesta, Pisasta.

Suomen tuoreet kehut varojen sijoittamisesta koulutukseen koskevat vuosia 2008–2010, eli nykyisen hallituksen päättämät satojen miljoonien eurojen koulusäästöt eivät vielä luvuissa näy.

Päinvastoin OECD huomauttaa, että Suomessa bruttokansantuote laski tuntuvammin (viisi prosenttia) kuin OECD-maissa keskimäärin (yksi prosentti) vuodesta 2008 vuoteen 2010, mutta silti Suomi lisäsi koulutusmenojaan absoluuttisesti kaikilla koulutusasteilla.

Suhteessa kansantuotteeseen Suomen koulutusmenot olivat noin seitsemän prosenttia vuonna 2010, kun OECD-maiden keskiarvo oli kuusi prosenttia.

Tarkastelujaksona työttömyys nousi Suomessakin, mutta ei niin paljon kuin muissa OECD-maissa.

Etenkin korkeakoulututkinnon suorittaneiden aikuisten työttömyys kohosi Suomessa paljon hitaammin kuin muissa OECD-maissa.

Pelkän peruskoulun varaan jääneiden työttömyys nousi Suomessakin tuntuvammin, mutta silti hieman vähemmän kuin muissa maissa.

Niitä 15–29-vuotiaita nuoria, jotka eivät olleet koulutuksessa eivätkä töissä, oli vuonna 2011 Suomessa 12 prosenttia, kun OECD-keskiarvo oli 16 prosenttia.

(HS)